Silmukoita, sisustuskirjoja ja saippuaa

Ideoista ei ole tässä taloudessa puutetta! Keskeneräisiä käsitöitä on yleensä odottamassa useampia samaan aikaan, koska uusi inspiraatio iskee usein ennen kuin edellinen työ ehtii valmistua. Isoäidinneliöt ovat yksi suurista rakkauksistani ja niitä on tulossa hyvää tahtia tälläkin hetkellä. Eikä oleellista taaskaan ole se, mitä niistä lopulta kasaan vaan käsillä tekemisen tunne! Arkityössä harvoin tavoittaa yhtä vahvaa flow-tilaa!

Näitä neliöitä virkatessa olen kylläkin kypsytellyt ajatusta uudesta tyynystä parvekkeen aurinkotuoliin. Peittoon asti ei pitkäjänteisyyteni riitä.

Välillä kuitenkin tulee halu katsella muiden aikaansaannoksia ja rikastaa niillä omaa mielikuvamaailmaansa. Siihen tarkoitukseen hyllystäni löytyy muutamia kirjoja - ja lopusta huolehtivat sisustuslehdet.

Kirjoja en edes osta juuri koskaan, sillä olen jo vuosia sitten löytänyt aarteeni, jotka avaan, kun tarve tulee. Tilda-kirjoista en ole saanut tarpeekseni, vaikka ne eivät enää olekaan käsityöliikkeiden ykkösjuttu, mitä kankaiden ja muiden materiaalien löytämiseen tulee.

  

Sisustus- ja askartelulehtien parasta antia puolestaan on niiden muuttuminen sesonkien mukaan. On ihanaa virittäytyä juhlapyhiin katselemalla kaikessa rauhassa, mitä alan ammattilaiset ovat minäkin vuonna keksineet ja mitkä ideat heidän mielestään ovat milloinkin in. Muutamaa mieleisimpää lehteä en ole raaskinut lehtikorin pohjalta heittää pois, vaikka osaankin jo artikkelit ulkoa :)

Lukijan onnea on illan hiljaisuus, jolloin vierestä kuuluu juuri nukahtaneen lapsen tasainen hengitys ja kyljessä tuntuu hänen lämmin iho tai yöpaidan pehmeä painallus. Yövalon vielä palaessa otan joka ilta hetkeksi vielä kirjan tai lehden käteen ja käännän sivu sivulta esiin kaikista kauneimpia kuvia... <3 Sen jälkeen on hyvä nuhahtaa.

Ennen tämän illan unia, ehdimme keksiä yhden uuden puuhan! Muotoilimme nimittäin saippuamassaa :) Löysin sateenkaarenvärisen paketin Lush-kaupasta Mannerheimintieltä ja yhdestä pötköstä riitti vaikka kuinka moneen saippuaan. Tuoksu oli huumaava ja jos en olisi tiennyt, mitä massa on, olisin takuulla maistanut sitä!

Saippuamassa muistutti paljon muovailuvahaa ja tyttöni oli innolla sitä pilkkomassa ja paloittelemassa. Pieni vaara saippuamassan käsittelyssä on sen mureneminen, mutta terävällä veitsellä ja piparkakkumuoteilla siitä sai hyviä palasia. 6-vuotiaan käsissä värit pääsivät pian pinoihin ja sikinsokin sekaisin :) 

Minä yritin toteuttaa joitakin tunnistettavampia muotoja, mutta laatikosta löytyi vain peruspiparkakun ja tähden malliset muotit tähän hätään. Kivoja kuvioita niilläkin tuli.

Saippuamassaa voi käyttää käsien ja koko vartalon pesuun, pienenä palana kylpyvaahtona ja ilmeisesti sillä saa puhtaaksi myös hiukset. Tänään taidetaan sekin testata :) Lasikuvun alla oleva cup cake -saippua ei ole oma tuotoksemme, mutta karkkivärejä piisaa kyllä koko kylpyhuoneen täydeltä tämän jälkeen :) Putipuhdasta tiistai-iltaa kaikille ja kauniita unia!