Miksi kirjoittaa blogia?

Olen ollut aina kirjoittaja. Teininä raapustin päiväkirjoja, lukiossa teimme koulun lehteä ja yliopistoaikoina piti rustata sitä sun tätä esseistä ja tutkielmista oppimispäiväkirjoihin ja siihen ei-niin-houttelevaan-ja-herkästi-kesken-jäävään isoon geehen eli graduun. Oma gradusyksyni oli synkkä eikä sen jälkeen minkään yli 20 sivuisen kokonaisuuden kirjoittaminen yksin ole innostanut. En edelleenkään ole ihan varma, tekikö akateemisten opintojen loppurutistus 100-sivuisen paperipumaskan muotoon minusta yhtään viisaampaa. Tai ainakin opin, etten tykkää mitään sellaista pakkopullatekstiä tuottaa! 

Blogi tarjoaa hyvän tekstin tuottamisen mallin, koska se ei genrenä aseta esimerkiksi kovin korkeaa vaatimusta oikeakielisyydelle. Omista yliopistoajoista on jo niin kauan, että punakynäni väri on päässyt haalistumaan - siitäkin on tullut vuosien varrella vaaleanpunaista! :D

Blogitekstien toinen hyvä puoli on mahdollisuus liittää kuvia osaksi kirjoituksia. Se on esteetikolle olennaista ja kuvien kautta kokemuksia on helpompi jakaa - tunnelmista puhumattakaan. Itseilmaisumuotona tämä on myös toimiva, kun aiheita ei tarvitse rajata myötäilläkseen muiden asettamia oletuksia. Ja kun kukaan ei joudu maksamaan lukemastaan, tasaiselle laadulle ei liene vaatimuksia :D

Kirjoittamaan ryhtymisen kynnys on matala, koska tietokone lepää pöydällä ja lähes joka päivä eteen tulee kaikkea kivaa, mistä kirjoittaa. Itse asiassa ideoita on tähän asti tullut mieleen paljon enemmän kuin olen ehtinyt kirjoittaa. Siksi otin koneen rinnalle muistiinpanovihkon, etteivät ajatukset unohdu uusien alle ennen kuin ne ehtii käydä tänne kirjoittamassa. Plus että vihko ehkä karsii suunnittelupaikkana kreiseimmät mietelmät...

Sisustusideoita olen ennenkin keräillyt kaikenlaisiin kansioihin, mutta nyt nämä kaksi hommaa voi yhdistää. Huomenna olen aikeissa mennä Messukeskuksen Kevätmessuille. Taitaa tulla vihkoon taas monta uutta muistiinpanoa!