Äitienpäivä ja Korppoossa osa 2

Hauskat ja rentouttavat päivät Korppoossa jatkuivat tähän sunnuntaihin eli äitienpäivään saakka. Tapasin monta, monta uutta ystävällistä ihmistä ja kaunista keväistä luontoa riitti katseltavaksi. Ehdin kolmen lomapäivän aikana tehdä myös kolme juoksulenkkiä, mikä tuntui ihanalta, kun arjessa en suinkaan aina pääse pyrähtämään lenkkipolulle silloin, kun mieli tekisi. Juokseminen on muuten turistille loistava harrastus siinä mielessä, että lenkkarit jalassa ehtii kurkkia sellaisiakin kulmia, joihin kävellen ei ehtisi tai autolla viitsisi erikseen ajaa. :) Ensimmäinen tämän postauksen kuva on Korppoon kunnan uimarannalta, jossa eräs uimari jo pulahti toukokuiseen, kylmään meriveteen (en minä!) :) Hurr!

Merivedestä hohkava viileys pitää saariston luonnon heräämisen aavistuksen Etelä-Suomea jäljenpänä. Narsissit olivat tänä viikonloppuna Korppoossa kauneimmillaan!

Turistina oli pakko ottaa myös kuva Korppoon harmaakivikirkosta. Se sijaitsee keskellä kirkonkylää ja piipahtaminen sen sisällä ei ole lainkaan huono idea!

Lähdimme kotiin päin tänään puolenpäivän aikaan ja toki se tuntui hiukkasen haikealta, koska lomapäivät olivat niin nautinnollisia. Omaan kotiin on silti aina ihana palata eikä paluumatkaltakaan puuttunut maisemia eikä täytettä mahalle ;)

Lossijono ei ollut ehtinyt kasvaa puoleenpäivään mennessä pitkäksi, mutta onneksi odottamista oli edes hetki niin, että matkan maisemat tulivat tallennettua. 

Kahvitauolle pysähdyimme Turun moottoritien varrelle Design Hilliin. Ja mitkä herkut sieltä löytyi! Suklaamoussekakkua ja kotitekoista jäätelöä :) Ihan aiheesta tuli edellispäivien lenkit juostua ;)

Vietimme äitienpäivää vielä illalla vanhempieni luona, jonne myös siskoni perhe tuli. Design Hillin suklaamoussekakku ei jäänyt päivän ainoaksi herkuksi, sillä siskoni oli leiponut mokkapaloja, joiden päällä oli muun muassa suolapähkinöitä ja vaahtokarkkeja. Kermavaahtoa kyytipoikana unohtamatta! 

Äitienpäivä on rakas juhlapäivä minulle - kuten varmasti muillekin äideille. Se on erityinen päivä keskittyä ajattelemaan sitä, kuinka paljon iloa ja onnea äitiys antaa. Minunkaan tieni äidiksi ei aikoinaan ollut aivan mutkaton, mutta olen nauttinut tyttöni kanssa olemisesta käsittämättömän paljon siitä huolimatta, että vastuu toki silloin tällöin meinaa painaa hartioita. Tunne vastuusta taitaa kuitenkin syntyä vain suuresta rakkaudesta ja siitä jatkuvasta toiveesta, että maailma olisi tytölleni hyvä paikka olla, kasvaa ja kehittyä <3 Ainakin hänellä on monta turvallista ja rakastavaa aikuista ympärillään ja tietysti myös liuta kivoja kavereita. 

Kiitokseksi äitinä olemisesta sain ruusun (kiitos M!) ja päiväkodissa tehdyn kortin, johon äitiä oli kuvaitu 6-vuotiaan sanoin <3 <3 Eihän näistä voinut tulla kuin hyvä mieli :) :)

Kun pääsin kotiin, illan viimeisenä hommana Amalias Hemista ostamani korurasiat sijoittuivat yöpöydälle. Olen haaveillut tällaisista lasisista metallireunaisista rasioista jo hyvän tovin ja nehän sopivat hienosti yövalon ja balleriinapatsaan kavereiksi :) Lasirasiat muistuttavat yhdessä valokuvien ja rentoutuneen mielen kanssa Korppoosta pitkään! 

Nyt on ihana nukahtaa ja herätä huomenna uuteen työviikkoon ruusuntuoksussa aamuauringon noustessa. Kauniita unia teille kaikille!