Sadepäivänä aika pysähtyy

Sadepäivät kuuluvat kesälomaan. Tänään on tämän kesäloman ensimmäinen sellainen. Kun aamulla raotin makuuhuoneen verhoja, pisarat valuivat pitkin ikkunalasia. Ei kaatosadetta, vaan pientä ropinaa.

Alla oleva kuva sadepisaroista ei ole tältä aamulta. Otin sen viikko sitten auton kattoikkunan läpi taivasta vasten, kun olin ensin yrittänyt lähteä pyörällä töihin, mutta joutunut palaamaan kotiovelle kerjäämään autokyytiä. Kyyti järjestyi, kengät säilyivät kuivina ja sain vielä tilaisuuden ikuistaa nämä pisarat kameran muistikortille!

Täällä huvilalla sadepäivä tarkoitti takan sytyttämistä heti herättyä. Tuli tarttui puihin helposti, jonka jälkeen kuului vain rauhallista ritinää.

Sain eilen luettua loppuun Rämön ja Valtarin Unelmahommissa -kirjan, ja seuraavana on vuorossa kameran käyttöohjeet. Olen luvannut itselleni, että opettelen kesän aikana lisää kuvaamista ja selvitän kaikkien kameran eri painikkeiden tarkoituksen. Kuulun juuri siihen ihmisryhmään, joka ensin kuvaa kamerallaan yli puoli vuotta ja tarttuu sitten vasta ohjekirjaan - pylly edellä puuhun, sanoisi joku ;) Kesä on kuitenkin kaikessa valoisuudessaan kuvaamisen huippuaikaa.

Paineita ohjekirjan kahlaamisesta en ota, vaan paneudun siihen kohta kerrallaan. Katsotaan, kuinka taidot alkavat karttua!

Nyt kaadan toisen kupin kahvia itselleni ja heittäydyn hetkeksi sohvalle.

Koiriakin sadepäivä ja takan lämpö tuntuu väsyttävän. <3

Levollisia lomahetkiä niille, joiden kesäloma on jo käsillä!