Joutilaisuutta ja luvallista laiskottelua
Oli hyvä päätös tulla eilen takaisin Turkuun. Ai miksi? No siksi, että taas voi juoda aamukahvinsa kaikessa hiljaisuudessa merta katsellen. Tyttärelläni on nyt täällä leikkiseuraa, joten hänkin vilahti heti aamuleivän syötyään pihalle. Minä avasin koneen, selailin päivän uutisvirtaa ja tein suunnitelmia tulevien päivien varalle. Meillä on ajatuksena käydä ainakin Muumimaailmassa (kerran kesässä se visiitti perinteisesti on toteutettu) ja sen lisäksi olisi toki hyvää aikaa katsella Turun seudun muitakin nähtävyyksiä tai ylipäätään fiilistellä Turun keskustan kesätunnelmaa.
Kesäloma on minulle kuitenkin ensisijaisesti joutenoloa, lepoa ja laiskottelua. Keskellä lapsiperhearkea täydellistä rauhaa ei muutamaan vuoteen ollut juuri lainkaan. Tarkoitan siis sellaisia hetkiä, jolloin voi olla yksin omien ajatustensa kanssa ilman yhtäkään keskeytystä. Vapaata aikaa levon jälkeen, jolloin ei enää ole väsynyt, mutta voi silti jäädä sänkyyn makoilemaan tai loikoilla sohvalla ilman suunnitelmia tai tarkkaa päiväohjelmaa. Tai vain haahuilla kotona, katsella ympärilleen ja kastella vaikka kukkia tai asetella jokin tavara uuteen paikkaan, lukea hyvää kirjaa, antaa silmien painua välillä kiinni ja odottaa, kun ajatukset alkavat virrata vapaana.
Lapsen ollessa pieni oma aika tarkoittaa monelle esimerkiksi yhtä irtiottoviikonloppua, jonka aikana mieli edelleen pyörii tekemättömien töiden ympärillä ja päällimmäisenä tarkoituksena on saada kerrankin nukuttua riittävän pitkät työunet. Tämänhetkisellä levolla ja rauhalla en viittaa tällaiseen oloon, vaan useamman viikon tai jopa parin kuukauden toimettomuuteen. Luulen, että ihmismieli on aika ajoin sellaisen tarpeessa.
Taisin kirjoittaa aikaisemmin jo siitä, että minulla on mielessäni muutama asia, jotka lupaan tehdä ensi talvena paremmin kuin mihin olen aiemmin kyennyt. Joku voisi kutsua tätä muodikkaasti down shiftaamiseksi, mitä se ehkä osittain onkin, mutta oma ajatukseni on enemminkin tavoitella tasapainoista elämää.
Olen jo unelma-ammatissani enkä kaipaa siihen muutosta. Harrastan niitä asioita, joita olen aina halunnutkin harrastaa ja perhe, ystävät ja lapsi ovat lähellä, mutta usein tuntuu liian kiireiseltä. Elämältä ei puutu merkitystä (rakkauskin kukoistaa <3) eikä arki ole tylsää, mutta kalenteri on vain yksinkertaisesti monena viikkona ollut liian täynnä: on tapaamisia, muistamisia ja kaiken maailman pikkujuttuja tehtävänä johonkin tiettyyn määräaikaan mennessä. Ja tunne kiireestä pilaa mahdollisuuden nauttia monesta mukavasta arjen hetkestä. Ja miten monta kertaa tavallisena päivänä kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen! Pyyhällän viime minuutilla jonnekin, missä olisin halunnut olla hyvissä ajoin.
Ensi syksystä alkaen lupaan itselleni, että a) mietin kaksi kertaa ennen kuin suostun mukaan mihinkään uuteen projektiin tai muuhun enemmän aikaa vievään juttuun ja b) jos takana on huonosti nukuttu yö, varaan aikaa päiväunille. Olen kohta 34-vuotias ja olen mielestäni jo saanut riittävästi kokemusta siitä, etten pysty tekemään väsyneenä mitään järin järkevää. Tarvitsen paljon unta ja aikuisena ihmisenä voin ottaa itselleni siihen myös aikaa.
Varmaan moni muukin käy lomansa aikana samoja asioita mielessään läpi. Se on hyvä, sillä tunnistamalla omat tarpeensa ja pitämällä itsestään huolta, on takuulla myös läheisilleen useammin hyvän energian tuoja eikä sen syöjä.
Kesäloma on minulle kuitenkin ensisijaisesti joutenoloa, lepoa ja laiskottelua. Keskellä lapsiperhearkea täydellistä rauhaa ei muutamaan vuoteen ollut juuri lainkaan. Tarkoitan siis sellaisia hetkiä, jolloin voi olla yksin omien ajatustensa kanssa ilman yhtäkään keskeytystä. Vapaata aikaa levon jälkeen, jolloin ei enää ole väsynyt, mutta voi silti jäädä sänkyyn makoilemaan tai loikoilla sohvalla ilman suunnitelmia tai tarkkaa päiväohjelmaa. Tai vain haahuilla kotona, katsella ympärilleen ja kastella vaikka kukkia tai asetella jokin tavara uuteen paikkaan, lukea hyvää kirjaa, antaa silmien painua välillä kiinni ja odottaa, kun ajatukset alkavat virrata vapaana.
Lapsen ollessa pieni oma aika tarkoittaa monelle esimerkiksi yhtä irtiottoviikonloppua, jonka aikana mieli edelleen pyörii tekemättömien töiden ympärillä ja päällimmäisenä tarkoituksena on saada kerrankin nukuttua riittävän pitkät työunet. Tämänhetkisellä levolla ja rauhalla en viittaa tällaiseen oloon, vaan useamman viikon tai jopa parin kuukauden toimettomuuteen. Luulen, että ihmismieli on aika ajoin sellaisen tarpeessa.
Taisin kirjoittaa aikaisemmin jo siitä, että minulla on mielessäni muutama asia, jotka lupaan tehdä ensi talvena paremmin kuin mihin olen aiemmin kyennyt. Joku voisi kutsua tätä muodikkaasti down shiftaamiseksi, mitä se ehkä osittain onkin, mutta oma ajatukseni on enemminkin tavoitella tasapainoista elämää.
Olen jo unelma-ammatissani enkä kaipaa siihen muutosta. Harrastan niitä asioita, joita olen aina halunnutkin harrastaa ja perhe, ystävät ja lapsi ovat lähellä, mutta usein tuntuu liian kiireiseltä. Elämältä ei puutu merkitystä (rakkauskin kukoistaa <3) eikä arki ole tylsää, mutta kalenteri on vain yksinkertaisesti monena viikkona ollut liian täynnä: on tapaamisia, muistamisia ja kaiken maailman pikkujuttuja tehtävänä johonkin tiettyyn määräaikaan mennessä. Ja tunne kiireestä pilaa mahdollisuuden nauttia monesta mukavasta arjen hetkestä. Ja miten monta kertaa tavallisena päivänä kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen! Pyyhällän viime minuutilla jonnekin, missä olisin halunnut olla hyvissä ajoin.
Ensi syksystä alkaen lupaan itselleni, että a) mietin kaksi kertaa ennen kuin suostun mukaan mihinkään uuteen projektiin tai muuhun enemmän aikaa vievään juttuun ja b) jos takana on huonosti nukuttu yö, varaan aikaa päiväunille. Olen kohta 34-vuotias ja olen mielestäni jo saanut riittävästi kokemusta siitä, etten pysty tekemään väsyneenä mitään järin järkevää. Tarvitsen paljon unta ja aikuisena ihmisenä voin ottaa itselleni siihen myös aikaa.
Varmaan moni muukin käy lomansa aikana samoja asioita mielessään läpi. Se on hyvä, sillä tunnistamalla omat tarpeensa ja pitämällä itsestään huolta, on takuulla myös läheisilleen useammin hyvän energian tuoja eikä sen syöjä.
Aurinkoista päivää hyvien ajatusten keskellä kaikille teille! <3
Kommentit
Lähetä kommentti