Retkipäivät Raaseporissa

Olen taas ollut kaksi päivää oikea onnentyttö! Pääsin viettämään vapaa-aikaa Raaseporiin nyt, kun tyttäreni mökkeilee isoäidin kanssa. Jokaiselle äidille tekee hyvää kuljeskella joskus myös yksin niin, että maisemia saa katsella rauhassa ilman, että samalla täytyy huolehtia jälkikasvun tarpeista ja turvallisuudesta. Lapsen kanssa on ihanaa reissata, mutta toisinaan täytyy saada keskittyä ympäristöönsä kaikenlaisesta vastuusta vapaana. Silloin mieli lepää ja hartiat laskeutuvat rentoutuneena kymmenen senttiä tavallista alemmas :)

Eilisen ensimmäinen kohde oli Billnäsin vanha rautaruukki, joka sijaitsee Mustionjoen varrella. Vantaalta sinne ajoi reilun tunnin, joten reissun Raaseporiin (josta kerron tässä bloggauksessa) voi toteuttaa hyvin myös päivänmittaisena, jos asuu pääkaupunkiseudulla. Aamu oli aurinkoinen, mutta viileä, joten puin päälle kaksi neulepaitaa, takin ja kaulahuivinkin vielä kietaisin kaulaan. Sitten tuntui sopivalta kävellä hiljaisia Billnäsin tienvarsia pitkin. Nykyisin Billnäs on pieni idyllinen kylä ruukin lopetettua toimintansa ja sen parasta antia ovat maisemat ja historiallinen miljöö.

Billnäsin aamukävelyn jälkeen ajoin Fiskarsiin, jonne ei Billnäsistä mennyt kuin kymmenisen minuuttia. Fiskars on upea suomalaisen taiteen ja käsityön keskittymä raikkaan luonnon keskellä. Fiskarsin ruukki on perustettu 1649, joten historiaa paikalla totisesti on, vaikka se vuosien saatossa onkin vaihtanut elinkeinorakennettaan tehdastyöläisten elättämisestä käsityöläisten ja taiteilijoiden keskittymäksi.

Toisin kuin Billnäsissä, Fiskarsissa on monta erilaista pientä putiikkia, joissa käsityöläiset myyvät tuotteitaan ja nähtävillä on suomalaista muotoilua parhaimmillaan. Myös ravintola- ja kahvilatarjonta on hyvä ja valinnanvaraakin on, vaikka maantieteellisesti alue ei ole valtava. Fiskarsissa auto on parasta jättää parkkiin heti, kun tyhjä ruutu löytyy, sillä joka puolelle jaksaa kävellä, jos ei ole kiireinen. 

Historiallisista puitteista huolimatta liikkeet ovat valikoimiltaan moderneja ja kesällä tunnelma alkaa jo puotien ulko-ovilta asti. Istutuksissa oli kaikkea kesäkukista hyötykasveihin. 

Onoma-shopista löytyy paljon Fiskarsissa työskentelevien käsityöläisten tuotteita mm. keramiikkaa, koruja ja taide-esineitä. Sen eteisessä on lomalaisten kasvihoitola eli kukkahotelli. Tämä on hauska idea! Jos itse olisin kesätyötä vailla, voisin ryhtyä laajemminkin hoitamaan naapureiden ja ystävien kukkia :) 

Plant hotel -idea toimii kuitenkin niin, että ohikulkijat vastaavat kastelusta eli hoito on ilmaista ja perustuu vastavuoroisuuteen. Se hoitaa, joka ehtii ja se, joka reissaa, luottaa toisten apuun. Yhteisöllisyys <3 Luulen, että Onoman eteisessä asuu onnellisia kasveja. :)

Lempikauppani Fiskarsissa on ehdottomasti Jalo (www.jalo.fi). Se on koruseppä Timo Mustajärven yritys ja tila on täynnä toinen toistaan upeampia koruja. Minä olen värienystävä ja täältä niitä löytyy korukivien muodossa!

Minulla on aiemmilta vuosilta Jalon turkoosi korusetti ja ihan ensimmäisenä vuonna, kun vierailin Fiskarsissa ostin ruusukvartsiset korvakorut, mutta ne ystäväni valitettavasti kadotti. Kysyin, olisiko samanlaisia vielä saatavana, mutta ei ollut. Sitten näin vihreät, vaaleanpunavihertävään kaulahuiviini täydellisesti sopivat korvakorut. Kas tässä!

Timo Mustajärven kädenjälki on sopivan suoralinjaista, mutta silti omaleimaista. Korut voi myös tuoda pajalle kiillotettaviksi, jos hopea ajan myötä meinaa tummua. Liikkeessä on tosi ystävällistä palvelua!

Ja löytöjähän toki täytyy juhlistaa viinilasillisella :) Sen tein Kuparipaja-ravintolassa (www.kuparipaja.fi), jonka yhteydessä toimii myös galleria. Kuparipajan sisustus on sinänsäkin nähtävyys: skandinaavista, pelkistettyä puupintaa yhdistettynä vaaleisiin seiniin.

Iltapäivän koittaessa poskeni punoittivat sekä auringosta että viinilasillisesta ja ennen kuin jatkoin matkaa kävelin vielä rauhassa joen vartta ja istuin katselemassa ohikulkevia turistiryhmiä. Kiireetön voi antaa ihmisten ja ajan virrata.

Lounasta söin paluumatkalla Karjaan suuntaan Billnäs Garden&Bistrossa (www.billnasgarden.fi). Ah, tänne on pakko päästä pian uudelleen! Tai kertokaa vain, jos joku teistä kykenee sanomaan ei kiitos tällaiselle annokselle ;)

Lautasella oli West Charkin luomumakkaraa, Billnäsin perunoita ja Härkätallin sinappia, nam :) Ja kun lämmin päivä sattuu kohdalle (kuten edellisen kerran, kun kävimme Harakka Toursin kanssa täällä), ruokailu onnistuu terassilla puutarhamyymälän vieressä. 

Myöhemmin iltapäivällä matka jatkui vielä Tammisaareen meren äärelle. 

Illallispaikaksi valikoitui BossaNova (www.bossanova.fi) -  eikä se ole koskaan huono valinta! Illalla lautasella oli vuorostaan etanoita, lammaskebabia, tzazikia ja couscousia sekä jälkiruuaksi crème brûlée...

Sisustussilmäisen pitää vilkaista BossaNovan naisten vessaan, vaikkei pissahätä vaivaisikaan ;) Tekstitauluista on koottu toimiva kollaasi ja käsienpesun yhteydessä oli pakko pysähtyä tutkimaan sitä tarkemmin. 

Ja mikä survival kit joka naisen hätätilanteisiin! :D Miksei tällaista ole muiden ravintoloiden vessoissa? Hiuslakka, deorantti, hammastikut, vartalosuihke ja terveyssiteitä. Ei jää ilta kesken, vaikka käsilaukku olisi jäänyt kotiin! Talo tarjoaa tykötarpeiston!

Ennen yöunia oli pakko vielä katsahtaa merelle... <3

Tänään starttasin aamulenkille Tammisaaren Ramsholmeniin ja siitä vielä puusiltaa pitkin ja polkujuoksusta innostuneena Högholmenin kärkeen. 

Tammisaareen kuuluu erottamattomasti tammet! Korkeita, suolaisen merituulen tuivertamia puita :) Aamulenkillä yhdeksän jälkeen varjoisa metsäpolku oli ihanan viileä maasto. Kun katselin jälkeenpäin lisäinfoa Ramsholmenista, löysin hyvän sivun, jossa luonnonsuojelualueen tunnelmaan pääsee kuvien kautta sisään vielä paremmin: http://retkipaikka.fi/vapaa/uudenmaan-upein-lehtoparatiisi-tammisaaren-ramsholmen/ 

Suihkun ja lounaan jälkeen minulla oli aikaa kierrellä Tammisaaren keskustassa. Siitä taitaa olla jo puoli vuotta, kun viimeksi olin shoppailemassa Kustaa Vaasan kadulla. Kovin monta ostoskatua - saati kauppaa - pikkuisessa Tammisaaressa ei ole, mutta yksi liike on ylitse muiden: Popana (www.popana.fi) :)

Popanalla on Tammisaaressa itse asiassa kaksi liiketilaa. Ne sijaitsevat vierekkäisissä puutaloissa (kumpikin Kustaa Vaasan kadulla) ja toisessa on enemmän pienesineistöä ja sisustustavaraa ja toisessa huonekaluja ja mattoja.

Ensin kuvia pienempien tavaroiden valikoimasta: 

Ja sitten kurkistus huonekalujen puolelle:

Tähän kaupunkiin on aina ilo tulla! Talvisaikaan Tammisaari on tietysti tosi hiljainen, mutta jos sinne kylmillä ilmoilla päätyy, uimahallissa voi ainakin käydä. Kokemukseni mukaan saunassa saa useimmiten hyvää ruotsin kielikylpyä oikean kylvyn lisäksi :) ja poreallas on käytössä aina!

Kotimatkaa ennen ehdin vielä nähdä uimarannalla ainakin seitsemän joutsenta, jotka kaikessa rauhassa sukivat sulkiaan. Kävelin hiljakseen hiekkaa pitkin ja pääsinkin aika lähelle ottamaan kuvaa.  

Tammisaaren hiekkaranta on silmänilo, vaikkei joutsenista välittäisi lainkaan. Oma rakkauteni Tammisaarta kohtaa on syntynyt nimenomaan tällä rannalla, jossa muutaman kerran olemme käyneet lapsuudenperheeni kanssa, kun olin pieni. Niissä hetkissä paistoi aurinko ja tuntui kesä! Muistan jo silloin jutelleeni isäni kanssa, kuinka ihanaa olisi, jos saisi oman vanhan mansardikattoisen puutalon Tammisaaresta. Talon ympärillä notkuisivat omenapuut ja pihaa rajaisi  punainen aita. Mistä sitä koskaan tietää, mitkä haaveet vielä käyvät todeksi! 

Tässä muuten vielä yksi vinkki, jonka Tammisaari tarjosi: jos kudontataidot ovat heikot, mutta mieli tekee räsymattoa, mikään ei estä maalaamasta sitä asfalttiin - tai no, ehkä kaupungin järjestyssäännöt estävät, mutta olisihan tämä melkoinen tervetulontoivototus rappukäytävän edessä! :) :)

P.S. Niin ja loma... se tekee hyvää ainakin bloggaukselle! Nytkin kello lähenee jo puoltayötä, mutta yöunia ei tarvitse kiirehtiä, koska sängystä voi nousta aamulla vasta, kun viimeinenkin solu on saanut levätä riittävästi. Tuntuu autuaalta katsella näitä retkikuvia kahden viimepäivän varrelta. Eikö kiireettömään kuljailuun, päivän piknikeihin ja merinäkymistä nauttimiseen tulisi olla jokaisella aikaa useammin ja enemmän? Uudenmaan itäreunalle toivoisi kaikkien ehtivän. <3