Uutta vihreyttä kotiin

Huh, miten kiireinen työviikko takana! Mutta ihanaa, millaiselta kiireen jälkeen tuntuu kokonainen vapaapäivä ja kotona olo <3 Siivosin aamulla, kun ensin olin ehtinyt juoda kahvini rauhassa. Sitten soitin äidilleni ja houkuttelin hänet mukaan Pakilan kukkataloon (http://www.pakilankukkatalo.fi/). 

Olin aikeissa ostaa vain parvekkeelle syyskukat, mutta mukaan tarttui myös keltainen orkidea, kilpipiilea ja violetti saintpaulia. Minulla on ollut useampikin saintpaulia, mutta viimeisinkin niistä oli hyvin kituvassa kunnossa keittiössä ja päätin tänään heittää sen pois. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että mielestäni viherkasveihin ei pidä suhtautua liialla riippuvuudella. Tottakai on ihanaa, jos saa kukat viihtymään ja ne säilyvät kodin kaunistuksena vuosi vuoden jälkeen. Näin vain ei aina käy ja jossain vaiheessa on vain parempi heittää huonot kasvit menemään ja hankkia tilalle uusia (tai yrittää ottaa vanhoista pistokkaat ja aloittaa kasvatus alusta).

Kilpipiilean ostin, kun Kukkatalossa oli terhakoita taimia edullisesti. Kilpipiileat ovat tällä hetkellä niin muodikkaita, että monet kukkakaupat tuntuvat ottavan niistä turhankin kovaa hintaa. 

Keittiö sai uutta ilmettä myös pöytäliinasta, jonka reunat sain vihdoin viimein ommeltua. Löysin bulldoggikankaan jo helmikuussa Norjasta, mutta en ole saanut aikaiseksi ommella sitä. Oikeastaan suunnittelin ensin, että teen patalaput, mutta siihen ei tänään olisi aika riittänyt. Bulldoggiperheeseen sopii pöytäliina koirankuvilla sitä paitsi loistavasti, vai mitä tuumaatte? :) 

Syysilme parvekkeelle syntyi valmiista ruukkuistutuksesta. 

Hämärän laskeutuessa sytytän kynttilät ja tämä lauantai-ilta saa kulua kotona villasukat jalassa syksyä fiilistellessä. <3